Historia

Rotu on alunperin Böömin alueelta, joka sijaitsee nykyisessä Tsekin tasavallassa. Ensimmäiset viittaukset rotuun löytyvät  Einhartin (770-840) kronikoista, joissa mainitaan tsekkiläisen prinssi Lechin antaneen prahanrottakoiran lahjaksi Kaarle I Suurelle. Prazsky krysarikista on lukuisia mainintoja sekä keskiaikaisissa kirjoituksissa että kuvataiteessa. Sen mainitaan esiintyneen ylhäistön lemmikkinä, lahjuksena ja rotanpyydystäjänä. Sodat olivat koitua rodun kohtaloksi, mutta se löysi tiensä myös tavallisen kansan pariin ja säilyi näin noustakseen uudestaan hovien suosioon.  Böömiläisessä Karlovy Varyn kylpyläkaupungissa tiedetään kasvatettaneen prazsky krysarikeja vuosien 1400-1800 aikana; Habsburgien suvun Wienin kennelin krysarikit olivat sieltä kotoisin, ja niitä vietiin mm. Italiaan. 
 
Krysarik tarkoittaa rotanpyydystäjää. Prahanrottakoiran suosio keskiajalla perustui sen kykyyn pyydystää  mustarottia, jotka likasivat linnojen ja luostareiden viljavarastot ja asumusten ruokakomerot. Tämä koira oli tarpeeksi nopea, rohkea ja pieni  saadakseen rotat koloistaan ja  näin suojellakseen isäntiensä ruokavarastoja.  Kissat yleistyivät vähitellen Euroopassa vasta 1400-luvulla.
 
Rodun historia on pitkä ja värikäs ja sen rotukirjat saatiin virallistettua 1980-luvulla. Tällä hetkellä odotetaan FCI:n hyväksyntää.
Suomessa ensimmäiset yksilöt rekisteröitiin vuonna 2010, ensimmäiset pentueet syntyivät vuonna 2011.
Suomen Prahanrottakoirat ry on toiminut vuodesta 2014.